Meillä onkin oksennustauti. Eka isillä, sit äidillä ja eilen sen sai tyttö. On suht sydäntä raastavaa katsoa, kun pieni 2-vuotais raukkaparkanen, oksentaa henkensä edestä. Onneksi tauti kesti hänellä vain yhden päivän, jonka aikana tuli kaksi kertaa ylös ja ulos. Koko sen yhden päivän aikana, tytöllä säilyi suht hyvä ruokahalu ja juomakin kelpasi. Tänään ollaan jo ihan niin kuin ei ois mitään ollutkaan:)

Itselläni tippui kahden päivän aikana paino 3kg, joten nyt mentiin sitten painossa jo alle raskauden aloituspainon. Vatsataudin kourissa, kun vielä imettää eikä ruoka maistu niin aika nopeesti lähtee paino laskusuuntaan.


Ai joo, viime viikolla käytiin muumimaailmassa. Kerroinkohan jo siitä? No jos kerroin ni lukekaa sit uudestaan jos jaksatte:) Tai eipä siinä sen ihmeempää kerrottavaa ole muuta kuin, että mentiin ekana päivänä naantalin kylpylään, oltiin siellä yksi päivä, nukuttiin yksi yö ja seuraavana päivänä ajettiin muumimaailmaan. Tyttö olisi viihtynyt siellä varmasti viikon ilman vanhempiaan, sen verran ne muumit ovat häneen iskeneet:)

alku ujostelun jälkeen, käsipäivääkin uskallettiin sanoa
1842785.jpg

ei mikään yllätys, että tyttömme löysi tiensä vain henkilökunnalle tarkoitettuun paikkaan ja muumipeikko talutti hänet sieltä sitten ystävällisesti pois
1842793.jpg


Niin joo, vihdoin ja viimein päätettiin siepata tytöltä tutti pois. On käyttänyt sitä ainoastaan nukkumaan mennessään, mutta nyt siitäkin tehtiin loppu. Tiistaina nukkui ensimmäistä kertaa ilman. Valehtelisin jos väittäisin, että on mennyt tosi helposti. Kun ei oo menny. Eräänkin kerran olen ollut valmis lykkäämään sen tutin takaisin hänelle, mutta onneksi en kuitenkaan ole siihen sortunut. Nukkumaan menosta on tullut sen verran työläämpi operaatio. Ekat päikkärit meni ihan jees, ekojen yöunien kanssa jouduttiin tekemään jo hommia. Seuraava päivä oli ihan perseestä ja niin oli seuraava yökin. Sit tuli se vatsatauti, joka ilmeisesti teki tytön niin uniseksi, että nukkumaan mentiin ilman kitinöitä. Tänään ei olla enää tutin perään juurikaan kyselty, että jos se nyt sitten vaikka alkaisi kohta sujumaan. Ainoo on vaan  se, että tutin kanssa tyttö meni paljon paremmin nukkumaan, nyt ei meinaa enää millään mennä.  Nytkin on päiväunille menoa tehty jo puoltoista tuntia ja just vasta äsken taisi nukahtaa. Kello kun on jo puol kolme, että vähän on turhan myöhänen aika.
Ja tutin kohtalo oli se, että sen kävi hakemassa muumipeikko, joka vei sen sitten muumitaloon. Ja sitä on kuulkaa ihmetelty. "- äiti, muumipeikko otti tutin, muumitaloon, yläkertaan".