Oltiin miehen kanssa eilen maakuntamatkalla. Nauttimassa kahden keskisestä ajasta, laatuajasta. Kerrankin kahdestaan, kaikessa hiljaisuudessa. Ei kitinää, ei valitusta, ei kellon kanssa elämistä. Ei nukuttamista, ruoan laittamista, vaipanvaihtoa. Vain me kaksi aikuista. Ja mitä siis teimme? Ajoimme eestaas välin Seinäjoki-Espoo, haimme uuden auton. Söimme mennen tullen huoltoasemalla jotain snäkkiä ja juttelimme niitä näitä. Romantiikkaa kai siinäkin:) 800 kilometriä vain meitä kahta. Oli se jotain se:)

Laatuaika voi nykyään koostua ihan mistä vain, kunhan on hiljaista, rauhallista. Ennen konsanaan en ois ihan just heti lähtenyt miehen matkaan autoa hakemaan jostain 400km päästä, mut nyt en edes miettinyt kun tuli asiasta puhe. Ja oli kyllä ihan kiva retki.......perseen puutumista jos ei lasketa:)

 

Huomenna ois sit lähtö Lappiin. Koko perhe, plus anoppi, plus appi ja miehen pikkuveli. Mennään lentäen, joten ei autossa istumista näin heti edellisen perään. Sekin on varmasti ihana matka, kunhan ei vaan oo liian kylmä. Meinasin koittaa murtsikoida kymmenen vuoden tauon jälkeen ja laskee pulkalla ja ehkä vähän peuhata lumessa, sillai lapsen mielisesti........tiiättehän. Kerran aateltiin viihteellekin lähteä, juhliin miehen veljen syndejä. Lasketteleen..........hm......siitä en vielä tiiä.....että uskaltaisko sitä vaiko eikö.

Poitsu on ollut kovin kiukkuinen eilisestä asti. Kuumeettakin on, pyllystä 39, toivottavasti ei korvatulehdusta. Haroi korvaansa uhkaavasti viime yönä, mut ei sitä sit sen enempiä oo valitellut. Et ehkä korvatulehduksen jyllätessä, ois eri ääni kellossa. Tai ainakin niin toivon. On kuitenkin syöny tuttia ja tissiä. No huomenna sen lentokoneessa ainakin sit tietää..........jos on korvissa jotain.

Et heippa vaan, me lähetään nyt hiihtään:)