Juhlat on juhlittu ja arki taas alkanut. Päätä vieläkin vähän jomottaa ja silmätkin ovat aavistuksen turpeat, mutta selvästi ollaan jo voiton puolella.

Aivan mahtavat pirskeet, siis kerrassaan olen tyytyväinen. Ruokaa sekä juomaa oli riittävästi ja kaikilla iloistakin iloisempi mieli. Ravintolaan lähdettiin hyvissä ajoin, joten naapuritkaan eivät joutuneet meidän takia valvomaan. Ravintolassa viihdyttiin myös hyvin,tanssittiin ja naurettiin. Miehenikin tuli jossain vaiheessa samaan ravintolaan ystäviensä kanssa, joten pääsimme mukavasti yhtä matkaa kotiin. Todella onnistunut ilta. Seuraava päivä oli kärsimysten täyteinen, päätä särki, väsytti ja vatsassa velloi. Se on aina se hinta, minkä hauskanpidosta joutuu maksamaan.

Haettiin tyttö iltapäivällä kotiin, sielläkin oli kaikki mennyt mainiosti. Hyvin oli syöty ja nukuttu. Äidillä olikin jo kova ikävä pientä. Ihanaa oli saada rakas oma pieni kultanuppunen taas syliin ja nuuhkia ihanaa puhdasta vauvantuoksua. Iloinen ilme kasvoillaan, tyttö jo odottelikin äitiä ja isiä saapuvaksi. Vastaanotto oli sydäntälämmittävä, suupielet korvissa ja intoa täynnä, tyttö tuli syliini ja antoi äidille oikein ison märän pusun. Rakas oma aarteeni!!!

Nyt on juhlat taas juhlittu vähäksi aikaa. Onneksi saa taas olla kotona ja nauttia perhe-elämästä, kauheasti en kyllä kaipaa baarielämää vaikka mahtavaa olikin. Parin vkon päästä olisi kyllä taas kekkerit, mutta hyvinkin todennäköisesti minä menen sinne alkuillasta autolla tytön kanssa käymään ja lähdetään aikaisin kotiin nukkumaan!!!