Äitiyslomani loppui helmikuun lopulla ja olen sen jälkeen jatkanut hoitovapaalla. Töihin olen ilmoittanut olevani poissa vuoden loppuun asti. Eilen illalla sain yhteydenoton työpaikaltani, jossa tiedusteltiin mahdollista työhön paluutani. Palaisinko töihin vuoden -08 alusta vai jatkaisinko hoitovapaalla. Laitoin takaisin ystävällisen viestin, jossa totesin, että en osaa vielä sanoa juuta enkä jaata suuntaan enkä toiseen. Ilmoittelen sitten lähempänä ajankohtaa.

Totta on se, että en todellakaan tiedä. Vaihtoehtoja on muutama; - menen silloin töihin, jatkan hoitovapaata tai irtisanoudun. Uskon kuitenkin, että todennäköisimmin jatkan vielä kotona oloa, ainakin jonkin aikaa. Eikä sitä tietysti koskaan tiedä, jos sitä vaikka uuden elämän saisimme aikaiseksi. Let's see:)

Ahdistun miltei aina, kun mietin, että mitä sitä oikeesti haluaisi tehdä, tämän kotiajanjakson jälkeen. Onko mitään kiinnostusta enää vanhaa työpaikkaa kohtaan? Työ sinänsä miellyttää ja tykkään sitä tehdä, mutta työpaikasta en ihan menisi takuuseen. Liian moni asia vaivasi siellä mieltä ja vaikka niistä ääneen jotain sanoi, ei muutosta tapahtunut mihinkään suuntaan.

Viihdyn kotona enemmän kuin hyvin, mutta se ei vain ole mahdollista loppuelämää kotona viettää ( paitsi, jos voitamme lotossa). Olisi niin kuin ihan pakollista tehdä jotain suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Olenkin ihan tosissani ottanut vaihtoehdoksi opiskelun. Opiskelisi itsensä ihan uuden ammatin pariin ja aloittaisi työteon sitten sillä alalla. Ai millä alalla? Niinpä, sehän tässä onkin........en tiedä sitäkään.

Ahdistus.