Teatteri-ilta taas tiedossa. Tällä erää menen ilman miestäni, hän hoitaa tytsin ja koiran. Oikein tuntuu mies olevan mielissään, kun äiti lähtee jaloista pois, saa kerrankin olla keskenään tyttärensä kanssa. Ilmeisesti,ehkä,mahdollisesti, hän kokee, että puutun aina ( melkein )joka asiaan mitä hän tytön kanssa tekee........voikohan tuo nyt olla tottakaan, pois se minusta!!!! Vai oiskohan tuo kuitenkin oikeassa? Kai sitä sitten huomaamattaan huomauttelee asioista, jotka itse tekisi mukamas jotenkin toisin........ja tyhmäähän se on, mutta kun päivästä toiseen olet kotona lapsen kanssa ja tottuu tekemään asiat tietyllä tavalla niin sitten, kun tulee joku ( yleensä isi ), joka laittaa puuron vaikka liian vähään veteen tai laittaa väärän yökkärin päälle tai vaihtaa vaipan väärin tai ei laita pyllylle oikeata rasvaa tai jotain muuta yhtä kuolemanvakavaa......... niin huomaahan sellaiset virheet  heti...........huomaahan?

Täytyy alkaa valmistelemaan iltaa varten eli vaihtaa vaatteet kotiasusta ihmistenilmoille-asuksi. Tarkoittaa, verkkarit naulaan ja jotain astetta siistimpää päälle........ehkä hame on ihan jees. Tarvinnee myös vähän laittaa meikkiä, ettei ihan nahka kiilloksissa ( lue; nenänpää rasvaisena) lähde ovesta ulos. Ei kai yhteen teatteri-iltaan nyt muuta tarvita.........niin ja tietenkin aimo annos iloista mieltä mukaan, jiihaaa!!