Lentoliput ovat saapuneet. Olemme siis yhden askeleen lähempänä Pariisin matkaamme. Mahtavaa, hienoa, jännää, ehkä vähän (tai aika paljon) romanttistakin..... Ensimmäinen yhteinen kaupunkilomamme ja takana 10 yhteistä ihanaista vuotta.

 Nyt kun kerran mies tohkeissaan on paljastanut salaisuutensa eli siis matkakohteemme niin sen olen päättänyt, että hotelli saa edelleen säilyä salaisuutena........siis hittolainen, pitäähän sitä nyt jotain jännättävääkin olla. Kovasti mies yrittää saada mua nettiin katsomaan kuvaa hotellista, mutta minähän en katso......no, en kyllä varmana katso. En, en siis edes salaa käy katsomassa. Ai niin, onhan vielä jäljellä sekin yllätys etten todellakaan tiedä mitä ohjelmaa meillä on siellä luvassa...ja sitä kuulema on. Mun mielestä yllätykset on vaan niiiiin kivoja:))) Toivoisin myös, että shoppailuhimoni olisi huomioitu matkalla, sekä ajallisesti että rahallisesti. (Vinkvink, rakas mieheni, jos käyt tätä lukemassa).

Nyt kuitenkin ennen ihanaa matkaamme, lähdemme pääsiäisen viettoon mökille. Sekin on niin rentouttavan autuaan ihanaista, olla luonnon helmassa, keskellä ei yhtään mitään. Mennään äitini kanssa metsään keräämään pajunkissoja, valmistamme lammaspataa ja nautimme sitä kukkakaalimuhennoksen ja salaatin kera, jälkiruoaksi on perinteisesti pashaa, illan tullen käymme puulämmitteisessä saunassa nautiskelemassa lämmöstä ja vihdan tuoksusta. Uimaan en ehkä uskalla, mutta tuoksutan päijänteen järvellisiä tuoksuja saunan kuistilta. Voi, kuinka joskus voi vain olla niin ihanaa!!!

Kuvassa maisemaa mökkimme terassilta kuvattuna. Viime talven otoksia.