Tässä on nyt muutaman viikon ollut projektina tytsin 1-vuotis kuvan ottaminen. En viitsi/halua/jaksa mennä mihinkään valokuvaamoon sitä kuvaa ottamaan. Olisihan se tietenkin äärettömän helppo vaihtoehto. Joku muu hoitaa sen puolestasi. Muttamuttamutta, mielestäni kuvat eivät ole kovin omaperäisiä. Studiotausta. Ei kiitos. Sikamaisen kallista. Toinen ei kiitos. Olenkin siis tullut siihen tulokseen, että kuvat otetaan itse. Halvempaa ja omavalintainen tausta. Niin ja isoisoiso haaste äidille.

Mökillä ollessamme, tarkoitus olikin pukea tyttö kivasti ja laittaa ulos jotain kivaa taustaa vasten istumaan tai seisomaan tai touhumaan. Ilmat pilasi kaiken. Kovin nihkeetä tytsin kannalta, jos puen kesävaatteet päälle ja seisotan hänet vesisateeseen. Voi olla, että jopa studiokuvat näyttäisi siinä tapauksessa paremmalta.

Eilen olimme kylässä ystäväni luona. He asuvat kauniissa, upouudessa, itsesuunnittelemassa omakotitalossa. Kaikki hohtaa uutuuttaan. Siellä innostuimme kuvaamaan lapsiamme. Hänellä on siis 2 kuukautta tytsiä vanhempi poika. Heillä on yläkerran makuuhuoneessa aivan ihana vanhanaikainen tapetti, jota vasten saa/saisi ihania kuvia ( siis todellakin saisi, jos SAISI tytsin siihen hetkeksi aloilleen). Varsinkin mustavalkoisena otetut, ihanan ihania. Asettelimme valkoisen taljan lattialle, jonka päälle tytsi oli tarkoitus istuttaa. No, istuhan se, mutta ehkä nanosekunniksi. En siis ikinä ehtinyt siihen asti, että kun sain tytsin istumaan niin olisin vielä ehtinyt ottaa kameran käteen ja vielä sen lisäksi napata pari kuvaa. Tai no, sainhan toki kuvia otettua, mutta yhdessä tytsi on osittain jo pois taljan päältä, yhdessä silmät kiinni, toisessa taas katse on jonnekin ihan muualle kuin edes hitusen kameran suuntaan. Lopputulos oli aivan käsittämätön hiki päällä, pari suhteellisen epäonnistunutta kuvaa ja kiukkuinen tyttö. Voi perse!!!!

Nyt vain mietin, että miten hitossa saan ikinä ne kuvat otettua. Eihän se elohiiri pysy paikoillaan ja jos pysyy niin pakottamalla ja silloin taitaa olla jo muutama kyynel poskella. Kiva antaa mummeille 1-vuotis kuva, jossa toinen itkee. Joo, ei. Ilmeisesti täytyy ulkona ollessa vaan pitää kamera koko ajan valmiustilassa ja kun tytsi jossain vaiheessa pysähtyy tekemään jotain, vaikka vahingossa istuisi, niin äkkiä napata se fucking kuva. Sillai tulee epäilemättä paras versio.

Todellinen haaste äidille.

 Ja mähän en mene sinne valokuvaamoon:)))