Voi sentään. Nyt on tytsi huuli turpeana ja koira täysin apatian rajamailla.

Jo eilen tytsi satutti itseään kaatumalla lasipöydän kulmaan ja saldona on leuassa verinen ventti. Tänään juoksi ympäri olohuoneen samaista lasipöytää ja kappas vain, kaatui. Tällä kertaa suoraan naamalleen lattiaa vasten. Ilmeisesti suussa oleva tutti rikkoi huulen ja verta tuli ja tuli ja tuli. Vihdoin se tyrehtyi, kun lappasin jääkylmää vettä suuhun minkä kerkesin. Nyt on myös huulessa verinen ventti turvotuksella maustettuna.

Ja sitten koira. Sai raukka tuntea toisen koiran hampaat niskassaan äskeisellä iltapissatuksella. Niin tai niitä koiria oli itse asiassa kaksi. Mies oli kävelemässä koiran kanssa, kun vastaan oli tullut nainen kahden rottweilerin kanssa. Omamme siis edustaa myös samaista rotua. Nainen oli ottanut molemmat koiransa vierelleen ja mies tehnyt saman omamme kanssa. Olivatkin jo ohittaneet toisensa, kun yhtäkkiä mies havahtui siihen, että nainen makaa maassa ja koirat juoksevat omamme kimppuun. Toinen niistä istui meidän koiramme päällä hampaat niskassa kiinni ja toinen yritti purra jostain muualta. Nainen ei ilmeisestikään kyennyt tekemään mitään koirillensa, joten mies katsoi parhaaksi puuttua tilanteeseen. Otti niskassa ollutta koiraa riveleistä kiinni ja viskas pitkin pientareita. Siitä oli se toinenkin hurtta pelästynyt ja perääntynyt. Nainen oli ollut kovin pahoillaan, syystäkin, ja kovasti kysellyt ettei vaan meidän koirallemme käynyt mitään. Mitään ei onneksi käynyt, mitä nyt vähän alakuloiselta tuo vaikuttaa. Ohimenevää, toivotaan ainakin niin.

Luojan kiitos, että se oli mies, joka koiran kanssa oli ulkona. Hitto, kun se olisin ollut minä. Mitenköhän ihmeessä olisin tilanteen hoitanut? Oiskohan tuo meidän narttumme enää edes hengissä? Olisinkohan minäkään enää hengissä, jos olisin väliin yrittänyt itseäni tunkea?  Se on varmaa, että ilmaan en olisi sitä koiraa jaksanut nostaa. Ehkä olisin potkinut henkeni edestä. Ehkä, en tiedä. Mieskin oli aivan yltä päältä hiessä, kun tuli kotiin. Otti isommankin miehen voimille tuollainen. Sormikin oli jotenkin taittunut. Prkele sentään.

Niin ja sitä piti vielä sanomani, että kyllä mä vähän ihmettelen, että miksi ottaa kaksi noin isoa ja vahvaa koiraa jos ei niitä pysty aisoissa pitämään. Itse en ainakaan ottaisi.