Mikä on aikuisuuden mittari? Koska voi sanoa olevansa aikuinen? Onko joku tietty ikä? Vai pitääkö olla koulutus ja vakituinen työpaikka? Entäs jos on lapsia?

Tästä keskustelimme ystäväni kanssa jokunen päivä sitten. Hän on muutaman kuukauden kuluttua 30v ja sanoi itse ettei koe olevansa aikuinen. Minä taas joka olen 27v, olen hänen mielestään aikuinen. Perusteluiksi hän sanoi, että itsellään on vielä opiskelut kesken, ei parisuhdetta, ei lapsia, ei lainaa ja mitähän vielä hän mahtoi sanoakaan. Minä taas olen aikuinen syistä, että olen avoliitossa, lapsi, koira, lainaa, vakituinen työpaikka. Joo ja piste ii;n päälle mun aikuisuudessa oli kuulema se, kun kerroin kuopsineeni kukkapenkkiä mökillä ollessani. Se siis vielä vahvisti aikuisuuttani.

Kyllä kai se ikäkin joku aikuisuusmittari on, koska ei 30-vuotiasta voi mitenkään lapseksikaan tituleerata. Mielestäni. Vai? Toisaalta, 30-vuotias voi käyttäytyä kuin lapsi vaikkei ikänsä puolesta sitä olekaan ja vastaavasti taas parikymppinen voi käyttäytyä hyvinkin aikuismaisesti iästään huolimatta. Ja 20-vuotiaalla voi olla vaikka kaksi lasta, mutta silti ikänsä puolesta ei ole aikuinen? Vai kuinka?
Ehkä se on sitten se perse pystyssä kukkapenkissä kuopsiminen, joka tekee itse kustakin aikuisen:) Niin tai sitten se aikuisuus-juttu on ihan vain jokaisen korvien välissä. Kukin määritelköön sen niin kuin haluaa.

p.s. Ystävistäni moni on selvästikin "ylentänyt" minut aikuiseksi, sen jälkeen kun tyttäreni syntyi. Tällä perusteella kouluaikaisista ystävistäni, ainoastaan yksi, on kasvanut kanssani aikuiseksi:)