Edellisen postauksen jälkeen tapahtui siis seuraavasti, että tehyn työtaisto ei alkanutkaan. Se taasen tarkoitti meidän perheelle sitä, että pääsimme kuin pääsimmekin, ensimmäiseen kunnan tarjoamaan ultraan. Siellä se pieni mönttiäinen makoili. Niskaturvotus oli alle millin, koko vastasi viikkoja ja laskettu aika pysyi näin ollen samana. Toinen oli vähän vajaa viisi senttiä iso. Äidin viisisenttinen. Hih. Mönttiäinen ojenteli pieniä minikäsiään ylös ja alas. Ihan kuin olisi tuuletellut olemassaoloaan, vilkutellut äitille ja isille. Oli se taas niin kovin tunteellinen tapahtuma vaikka ollaan koettu se jo kerran aiemminkin. Ai niin, kätilö löysi munasarjastani kystan. 2cm oli koko. Kuulema pieni ja hyvin yleinen. Kertoi, että toisille niitä tulee alkuraskaudessa ja yleensä häviävät siihen mennessä, kun on toisen ultran aika. Viime perjantaina tunsin pientä kipua vasemmalla puolella vatsaa ja nyt se sitten selvisi, että on kystan aiheuttama. Toivonpahan vain ettei aiheuta suurempia kiputiloja. Häviäisi vain pois.

Eilen oltiin tytön kanssa 1 ja puoli - vuotis neuvolassa tai lääkärikäyntihän se virallisesti oli. Pituutta oli taasen tullut 4cm kolmessa kuukaudessa ja kokonaispituus oli 88cm. Painoa 11.6kg. MPR-rokote pistettiin vasempaan kankkuun ja influenssapiikki oikeaan. Ihan pikkupikku itku tuli influenssapiikkiä laitettaessa. Lääkärillä käynti tuntui aika turhalta. Setä pisti kolme palikkaa pöydälle ja kyseli tytöltä josko osaisi kasata niistä tornin. Ja osasihan se. Sen jälkeen törkkäsi kirjan tytön eteen ja kysyi, että osaatko selata kirjaa. No, osaahan se. Kuunteli sydänäänet ja toivotti hyvää päivän jatkoa. Se siitä. Seuraavan kerran lääkärille sitten 5-vuotiaana.

Huomenna menen itse ensimmäiselle neuvolalääkärikäynnille. Sisusten ronklausta ja sydänäänten kuuntelua. Saan myös tietää verikokeiden tulokset. Siitä sitten enempi joskus toisella kertaa.