Keskiviikkona piti olla ensimmäinen ultra. Selviäisi vihdoinkin, että onko tuolla masussa ketään. Onko pienellä piiperolla kaikki hyvin, mikäli siellä joku on. Niskaturvotuksen määrä. Istukan paikka sekä tarkka laskettu aika. Mutta nyt se aika on vissiinkin peruuntumassa. Kiitos Tehyn. Harmittaa tosissaan.

Perjantaina tuli kotiin kirje, jossa kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi, että mikäli irtisanoutumiset toteutuvat, aikani perutaan. Pahoittelumme, Kiitos ja näkemiin. Kihisin kiukusta lapun luettuani. Soitin miehelle ja manasin. Päätimme yhteistuumin, että jos/kun aikamme perutaan, varaamme ajan yksityiselle. On turhan pitkä aika odottaa siihen seuraavaan kunnalliseen ultraan. Se on vasta tammikuun puolen välin jälkeen. Miten muka jaksaisin odottaa sinne asti saadakseni varmistuksen kaikkiin kysymyksiini. Ja sitä paitsi jos niskaturvotuksen määrän haluaa tietää, se on tehtävä viikkoon 13 mennessä ja siihenhän meillä ei enää kauaa ole. Kyllä mua hitusen ärsyttää sekin, että sen 22 euron sijaan, joudumme nyt maksamaan ultrasta ehkä 222 euroa. Sairaan kallista, mutta eiköhän se kuitenkin ole sen arvoista.