Joskus, vielä lapsettomana ollessani,kuvittelin, että kun lapsi on kahden vuoden kieppeilllä, se nukkuu yönsä läpeen, illasta aamuun. Siis ettei se herää ja kitise kesken unien. Nukkuu niin kuin aikuisetkin. Menee ysiltä nukkumaan ja herää ensimmäisen kerran aamulla vaikka kahdeksalta, mieluiten yhdeksältä.

Ehkä tällaisiakin löytyy, mutta ei meiltä. Neito on nyt 1v9kk ja aina nukkunut kyllä suhteellisen hyvin. Mutta välillä tulee ihan kummallisia ajanjaksoja. Mennään normaalisti ysiltä nukkumaan, mutta herätäänkin tunnin parin päästä itkemään, tarvitaan pientä lohduttelua, joskus vähän isompaakin, sen jälkeen jatketaan unia. Ja kunnes kello on vaikka kolme yöllä, herätään taas. Nyt ei herätä itkuun vaan ihan muuten vaan höpöttelemään. Siis jos joku on rasittavaa niin se, että yks alkaa juttelemaan keskellä yötä. Suorastaan tarinoimaan. Arghh, silloin ei naurata. On sitten muutaman tunnin siinä hereillä ja touhuaa omiaan ( tyttö nukkuu siis vielä kanssamme samassa huoneessa, koska ei omista vielä omaa huonetta). Viiden maissa jatkaa uudelleen uniaan ja herää sitten parin tunnin päästä uuteen päivään. Melkoisen katkonainen yö.

Toinen versio, penkin alle menneestä- yöstä, on tuoreessa muistissa. Viime yö. Nukkumaan hitusen normaalia myöhemmin, noin 21.30 maissa. Nukahti vähän ennen kymmentä, heräsi puoli kaksitoista ja itkemään. Itki, itki ja itki. Isi ei kelpaa, vain äidin syli. Otin syliin. Paijasin, heijasin, silitin ja sylitin. Tyttö osoitteli käsillään varpaitaan kohti ja jatkoi itkua. Ilmeisesti jotain kipua siellä varpaiden suunnalla. Mutta mistä johtuvaa, sitä en tiedä?! Ennenkin on itkenyt ja osoitellu jalkojensa suuntaan. No, jok.tap, itku loppui noin parinkymmenen minuutin kuluttua ja tyttö nukahti kahdentoista maissa uudelleen. Silloin nukahdin minäkin. Mutta voi hellanlettas sentään, kun jos ollaan keskellä yötä oltu hereillä niin eikö silloin voisi olettaa, että nukuttaisiin vähän myöhempään. EI suinkaan. Herätys 6.20, joka on totaalisen epätavallista. Pirteänä ylös, jotta yhdeksän maissa voidaan alkaa kiukuttelemaan väsymystä.

Onneksi näitä öitä ei ole joka ikinen yö. Usein saatetaan mennä myös versiolla, nukkumaan kello 21 ja herätään 08. Se vasta on kivaa, äidin mielestä. Mutta jos useimmiten nukutaan kahdeksaan asti niin miksi sitten aina joskus, silloin tällöin, herätään kuudelta. Ei ymmärrä. Niin että ei se nukkuminen ihan mutkattomaksi muutu vaikka ikää tuleekin lisää.

Saas nähdä, nukkuuko äiti paremmin, kun muutetaan ja tyttönen saa oman huoneen.