Meidän perheessä, mies on innokas golfaaja. Tyttöä on jo tovin kuljettanut mukanaan kentän laidalle ja käynyt tämän kanssa rangella lyömässä sekä greenillä puttailemassa. Haluaa kuulema tytöstä itsellensä pelikaverin. Isänsä on golfopettaja ja muukin perheensä pelaavat. Minua laji ei ole pahemmin säväyttänyt, toki olen joskus sivusta seurannut miehen pallon mätkintää, mutta muuten olen ollut täysin sivussa koko touhusta.  Ja sunnuntainakin lähdin mukaan, koska halusin mennä katsomaan, kun tyttö hutkii. Mutta se mitä ei pitänyt tapahtua, tapahtui. Minulle, joka en ollut ajatellut aloittaa tätä lajia ainakaan vielä, tyrkättiin joku fucking rautamaila kouraan ja alettiin opettaa lyöntiasentoja. Ja sit mun piti jo lyödäkin ja sit siihen palloon piti mukamas jotenkin vielä osua. Ja sit kun siihen osui niin sen piti mennä oikeaan suuntaankin. Ja sit se lyöntiasento, kädet suoraks ja jalat vähän koukkuun ja katso palloon ja ota peukalosta kiinni ja sit lyö ja saa se pallo vähintään 100m päähän. On se kyllä vaikeeta, sanon vaan. Enkä vielä osaa sanoa, että tykkäänkö siitä vaiko enkö tykkäänkö?!

...ja arvatkaa mihin mä kohta olen lähdössä.....no joo, tietenkin golftunnille med appiukko.